Polvikipu ja fysioterapia

Posted on

Polvikipu ja fysioterapia

Patellafemoraalikipu on yleisin polvikivun syy. Se on yleisnimitys polven etuosan kiputilalle ja liittyy usein virheelliseen kuormitukseen. Kiputilaa voi esiintyä kaiken ikäisillä ja erilaiset taustat omaavilla. Kipu voi olla epämääräisenä polvilumpion ympärillä tai sen takana. Kivun aiheuttaa polvilumpion vääränlainen liikkuminen polven koukistus ja ojennusliikkeissä. Diagnoosi tehdään yleensä ilman kuvantamista.


https://www.terveyskyla.fi/niveltalo/mihin-sattuu/polvi/polvikivut/hyppääjän-polvi

Tyypillisiä oireita ovat kipu polvilumpion takana tai ympärillä, joka kasvaa juostessa ja aktiviteeteissa, jotka sisältävät polven koukistusta. Oireina voi olla jäykkyyttä ja kipua tai molempia pitkään istuttaessa ja portaita ylös kiivetessä, kyykätessä tai juostessa. Asiakkailta voi löytyä rajoittunutta polvilumpion liikettä tai yliliikkuvuutta. Asiakkaat saattavat valittaa polven pettämistä. On tärkeää selvittää, onko lumpion sijoiltaan menoa esiintynyt aiemmin, koska se liittyy diagnoosiin. Liikkumistapojen muutokset, kuten määrien, tehojen tai keston kasvaminen ovat vaikuttavia tekijöitä. Myös epäsopivat kengät voivat vaikuttaa kivun taustalla. Asiakkaan loukkaantumishistoria tulee huomioida.

Kipua voi aiheuttaa reiden ja lantionalueen lihasten heikkous ja epätasapaino. Myös jalkaterän biomekaniikka vaikuttaa suoraan polven toimintaan. Tärkeää biomekaniikan kannalta on tutkia lantion ja reisilihasten toimintaa sekä jalkaterän taka- ja keskiosan liiallista joustoa. Lisäksi jalan ulkosyrjän kireät pehmytkudokset tai etureiden huono liikkuvuus vaikuttavat. Dynaamisen liikkeen tutkiminen antaa luotettavampaa informaatiota patellofemoraalikivun syistä kuin staattisten asentojen tutkiminen. Voimakas turvotus ei yleensä liity diagnoosiin. Polven lukkiutuminen on usein merkki kierukkavammasta.

 

Hyppääjän polvi

Hyppääjän polvi eli patellajänteen kiputila. Kipua voi esiintyä kaikenikäisillä ihmisillä ja kaikenlaiset kuormitushistoriat omaavilla. Kyseessä on ylikuormitustila, jossa patellajänne ei kestä kipua ja kuormitusta enää samalla tavalla ja tästä syystä jalan biomekaniikka muuttuu. Kipu on usein polvilumpion alakärjen tai sisäreunan kohdalla. Kipu voi tulla keskelle jännettä tai sen kiinnityskohtaan. Polvilumpion alakärjen kohdalta voi löytyä paineluarka alue. Kipu esiintyy yleensä rasituksen ja kuormituksen aikana. Taustalla voi olla esimerkiksi toistuva hyppiminen tai juokseminen. Oireet ovat aluksi lieviä ja liikunnallisesti aktiivinen ihminen pystyykin usein harjoittelemaan, mutta harjoittelun jälkeen polvi kipeytyy. Kipu häviää usein reilun vuorokauden jälkeen. Oireilun jatkuessa kipu pahenee eikä liikkuminen enää onnistu samalla tavalla. Kipua esiintyy polvi koukussa kuormittaessa, esimerkiksi portaita kävellessä ja istumasta ylös noustessa. Etureiden lihasten surkastumista alkaa ilmaantua pitkään jatkuneessa hyppääjän polvessa. Jänteen kyky varastoida energiaa, vapauttaa sitä sekä voimakas paine ovat avainasemassa tendinopatiassa. Liikunnan määrä, sen harrastamisen tiheys sekä teho vaikuttavat siihen, miten jänne kestää kuormitusta. Myös perimä, ikä, kehonkoostumus ja sukupuoli vaikuttavat.

Reaktiivista eli alkuvaiheen tendinopatiaa tavataan usein nuorilla. Esimerkiksi hyppy- ja juoksulajeissa, joissa hyppy- ja juoksumäärät nousevat nopeasti, voi ilmetä patellajänteen turvotusta ja kipua. Myös tauon jälkeen paluu normaaliharjoitteluun voi tehdä saman vaikutuksen. Jos asiaan ei puututa, jänteen tila muuttuu solutasolla. Mikäli ylikuormitus jatkuu pitkään tai voimakkaana, jänteeseen saattaa tulla patologisia muutoksia, kuten jänteen paksuuntumista, arpeutumista, kiinnikkeitä ja verisuonituksen kasvua.

 

Juoksijan polvi

Juoksijan polvi tarkoittaa IT-kalvon eli tractus iliotibialiksen kompressiota. Se voi aiheutua liiallisesta harjoittelusta, lihasten epätasapainosta tai esimerkiksi väärästä juoksutekniikasta. Kipu esiintyy polven ulkosyrjällä nivelraon kohdalla ja kipu voi säteillä ylös tai alaspäin.  Oireet liittyvät usein juoksemiseen tai pyöräilyyn. Oireet yhdistetään usein treenimäärien liian aggressiiviseen kasvuun. Diagnoosia esiintyy useammin miehillä kuin naisilla.

Kipu ilmenee polven koukistuessa ja ojentuessa noin 25-35´asteen kulmissa. Kipu lisääntyy lonkkaa ojentaessa polven ollessa koukussa, jolloin tensor fascia latae-lihas työskentelee jarruttavasti. Tästä hyviä esimerkkejä on alamäkijuoksu ja portaiden alaspäin meno. Juoksijat kuvailevat kipua teräväksi eikä juoksua pysty jatkamaan.

Juostessa kapea askellus voi liittyä oireen syntyyn. Kapea askellus lisää lonkan lähennystä, jolloin IT-kalvoon kohdistuu ylimääräistä kuormitusta. Juoksutekniikka ja huono kudosten kestävyys ei vielä yksin välttämättä aiheita ongelmia, vaan siihen liittyy usein liian kova kuormituksen kasvu. Jos vaivaa on ollut aiemmin, kipua tunnetaan usein jatkossa pienemmästäkin kuormituksesta.

 

Fysioterapia

Fysioterapiaa suositellaan hoidoksi polvikipuihin. Kuntoutuksen tulee aina olla yksilöllistä, sillä kivut johtuvat eri ihmisillä eri asioista. Toiset tarvitsevat reilusti voimaa reiden lihaksiin, kun toiset taas lisää elastisuutta niihin. Lisäksi tutkimisen aikana löydettäviin biomekaniikan ongelmakohtiin tulee puuttua. Harjoitteissa tulee huomioda koko alaraaja jalkaterästä lantioon saakka. Jos jänneoireissa kivun takia IT-jänne tai patellajänne jätetään kuormittamatta, niiden kuormituksen sieto laskee entisestään. Lepo ei siis paranna ongelmaa!  Reiden ulkosyrjällä olevan IT-kalvon rullaus aiheuttaa vain lisää kompressiota ärtyneeseen kudokseen, joten se ei poista ongelmaa vaan saattaa jopa pahentaa sitä. Lisäksi liian usein tehtävä rullailu tekee kalvosta paksumman ja entistä kireämmän. Jänteiden ylikuormitusvaivat ovat yleisiä paljon liikkuvilla. Ne aiheuttavat suorituskyvyn laskua, jolloin harjoittelu ei ole enää eteenpäin vievää ja suorituskyky laskee.

Uusimmat tutkimuksen osoittavat, että fysioterapia on tehokas patellofemoraalikivun hoitomenetelmä. Hyvin suunniteltu konservatiivinen kuntoutus sallii asiakkaan paluun vapaa-ajan harrastuksiin ja kilpaurheiluun. Asiakkaille riskitekijöiden tunnistamisen opettaminen on tärkeää uusiutumisriskin kannalta.  Patellofemoraalikivuissa kylmä saattaa lievittää kipuja, mutta lääkkeiden avusta vain vähän todisteita. Siteet ja tuet eivät tutkimusten mukaan auta patelofemoraalikivuissa. Teippaamisesta on kiistanalaista näyttöä kivun lievittymisessä. Pohjalliset auttavat useimmiten niitä, joilla jalkaterän toiminta muuttaa koko alaraajan biomekaniikkaa huonommaksi. Luiden mobilisointia tai fysikaalisia hoitoja ei suositella patellofemoraalikivuissa.

Fysioterapian tehtävänä on tutkia, toimiiko alaraajojen biomekaniikka liikkeessä oikein sekä löytää mahdolliset lihaskireydet tai heikkoudet biomekaniikan taustalla. Kireyksien lievittyminen, heikkouksien vahvistuminen sekä progressiivinen kuorman kasvattaminen harjoittelussa ovat kuntoutussuunnitelman perusta. Fysioterapian tavoitteena on auttaa asiakasta ymmärtämään kuormitustekijät oireiden taustalla, jolloin samoja treenivirheitä ei toistettaisi. Kuntoutuksen on oltava yksilöllistä, sillä oireet johtuvat usein eri asioista eri ihmisillä.

Lähteet:

Barton, J Christian & Rathleff, Michael S. Managing My Patellofemoral Pain¨: the creation of an education leaflet for patiens. https://bmjopensem.bmj.com/content/2/1/e000086?hootPostID=194a87f87b53157a209a2f8f01d762d6

Collins, N. Barton, C. van Middelkoop, M. Gallaghan, M. Rathleff, M. Vicenzino, B. Davis, I. Powers, C. Macri, E. Hart, H. Silva, D & Crossley, K . 2018 Consensus statement on exercise therapy and physical interventions (orthoses, taping and manual therapy) to treat patellofemoral pain: recommendations from the 5th International Patellofemoral Pain Research Retreat, Gold Coast, Australia, 2017. https://bjsm.bmj.com/content/52/18/1170?fbclid=IwAR18uHgSlL23Pz-B5EZoUxvnkNyOZ3NYq26TfAOW5K1rV4NtX-CjilBa3bM

Cook, J & Purdam, C R. 2008. Is tendon pathology a continuum? A pathology  model to explain the clinical presentation of load induced tendinopathy. https://bjsm.bmj.com/content/bjsports/43/6/409.full.pdf

Lack, S. Neal, B. De Oliveira Silva, D. & Barton, C. 2018. How to manage patellofemoral pain- Understanging  the multifactorial nature ant treatment options. Physical Theraphy in sport. https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1466853X17306740

Orava, S. 2012. Käytännön urheiluvammat. 217-218 & 229.

Powers, C. Witvrouw, E. Davis, I & Crossley, K. 2017. Evidenced-based framework for a pathomechanical model of patellofemoral pain.

Rich, W. 12.5.2019. Iliotibial band pain on the runner part 1: Etiology and Assesment. https://southcoastseminars.com/blog/2019/5/12/iliotibial-band-pain-in-the-runner-part-1-etiology-and-assessment?fbclid=IwAR28EDIxDKornyLgD71O30NSVkL1EYnLq19tzae1Ztjr9TENE_byTlmjskE

Rich, W. 22.5.2019. Iliotibial band pain in runners part 2: treatment. https://southcoastseminars.com/blog/itbandtreatment

Robert, S & Gotlin, DO. Sports injuries quidebook. 207.

Urheiluvammat. 2011. 116 & 132.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *