Lasten ja nuorten urheiluvammat

Lasten ja nuorten urheiluvammat

Lasten ja nuorten urheiluvammat ovat yleistyneet. Kasvuikäisten rasitusvammat yhdistyvät organisoituun urheiluun, tavoitteelliseen kilpaurheiluun sekä omaehtoisen liikunnan pieneen määrään. Vammariski kasvaa sitä mukaa, mitä useampana päivänä viikossa liikuntaa harrastetaan.

Vammoille altistavia tekijöitä ovat aikaisempi rasitusvamma, riittämätön yöuni ja palautuminen. Rasitusmurtumille altistaa pieni painoindeksi, henkinen kuormitus, huono ravitsemus, liian vähäinen D-vitamiinin saanti, sekä tytöillä kuukautiskierron häiriöt. Lisäksi vammoille altistavia tekijöitä ovat harjoitusmäärät ja intensiteetti suhteessa kudosten kapasiteettiin, varhainen erikoistuminen yhteen lajiin, lajin harrastaminen ympäri vuoden ilman lepojaksoja, kilpailu aikuisten ja vanhempien mukana. Harjoittelua ei saisi tulla tuntimäärällisesti enemmän kuin lapsella tai nuorella on ikävuosia (tietyissä lajeissa tämä on huomioitava varmistamalla voimaharjoittelun määrä sekä harjoittelun monipuolisuus.) Harvoin tapahtuva omaehtoisen liikunnan harrastaminen ja voimaominaisuuksien riittämättömyys suhteessa kuormituksen vaatimuksiin lisäävät myös vammariskiä. Huonosti laadittu harjoittelu ja sen rytmitys lisäävät riskiä. Sen sijaan raajojen virheasentojen ja huonojen harjoitusolosuhteiden syy-yhteydestä ei ole tutkimusnäyttöä.

Lapsen ja nuoren kasvamisen yhteys vammoihin on epäselvä. Tätä on tutkittu 18 tutkimuksessa, joissa tieteellistä näyttöä kasvun ja vammariskin välillä ei ole voitu osoittaa. Harjoin esimerkiksi lapsella, jolla ei ole liikunnallista harrastusta, todetaan kasvukipuja. Kasvaessa fyysisesti sekä iän mukana urheilijoilla harjoitusmäärät ja tehot lisääntyvät sekä monet kilpailevat oman ikäisiään vanhempien mukana. Kehoon kohdistuu siis suuremmat vaatimukset, mutta niihin ei kuitenkaan vastata harjoittelulla.

Vammojen ehkäisyyn voidaan vaikuttaa monella tavalla. Harjoittelun ja levon suhde pitää saada tasapainoon esimerkiksi palautumista seuraamalla. Harjoittelun tulisi olla monipuolista, eli pelkkä lajiharjoittelu ei riitä, vaan rinnalla tulisi tehdä voimaharjoittelua, kehonhallintaa, liikkuvuus ja nopeusharjoittelua sekä erilaista kestävyysharjoittelua. Voimaharjoittelulla voidaan vähentää vammariskiä merkittävästi, ja sitä tulisikin olla viikkotasolla mielellään kaksi kertaa. Sen sijaan venyttelyllä, loppuverryttelyllä, rullauksella tai lihasvasaralla ei ole merkitystä vammojen ennaltaehkäisyssä.

Voimaharjoittelun lapsilla ja nuorilla on todistettu olevan turvallista. Tieteellisen näytön mukaan se ei vaikuta pituuskasvuun ja suojaa loukkaantumisilta. Lasten ja nuorten voimaharjoittelussa vammariski on 0,7% kun se on jalkapallossa 19%, voimistelussa 13% ja jääkiekossa noin 10 %.

Lapset aloittavat luonnollisen maksimivoimaharjoittelun pään nostamisella pian syntymänsä jälkeen, joten miksi sitä ei saisi ohjatusti tehdä hieman myöhemmin? Lasten voimaharjoittelussa painopiste on taidon oppimisessa ja neuraalisessa adaptaatiossa. Murrosiässä kehitys on seurausta kudostason ja neuraalitason adaptaatiosta. Ennen murrosikää voimaharjoittelun aloittaneet yltävät selkeästi paremmalle voimantuottotasolle kuin vasta murrosiässä aloittaneet.

Voimaharjoittelun lisäksi aktiivisen alkuverryttelyn on todettu vähentävän vammariskiä 30%. Aktiiviseen alkuverryttelyyn kuuluu kehon lämpötilan nostaminen erilaisilla askelluksilla, askelsarjoilla ja koordinatiivisillä liikkeillä. Liikkuvuutta ja voimaa tulee tehdä suorituksessa käytettävillä voimantuottotavoilla ja nopeuksilla, sekä huomioida näissä vammaherkkyyden kannalta keskeiset lihakset ja ketjut. Lopuksi keskushermostoa pitää aktivoida ja hermolihasjärjestelmää sytyttää nopeilla reaktiivisilla harjoitteilla ja tehdä maksimaalista suorituskykyä vaativia liikkeitä.

Difori JP ym 2014, Jayanthi NA ym. 2015, Smucny M ym. 2015, Vasankari T & Kolu P 2018, Blomqvist ym. 2019; Mononen ym. 2016 Ristolainen ym. 2019
DiFiori JP ym. 2014, Jayanthi NA ym 2015, Smucny M ym. 2015, Ristolainen L ym. 2019, Leppänen M ym. 2019, Milewski MD ym. 2014, Cuff S. ym. 2010, Nussbaum ED ym. 2019, Myer GD ym. 2015
Lauersen JB ym. British Journal of Sports Medicine 2014, von Rosen P ym. Scand J Med Sci Sport 2017
LIITU 2018
Lloyd ym. 2014, Bergeron ym. 2015, Nichols ym. 2001, Bernardoni ym. 2013, Cunha ym. 2015, Faigenbaum ym. 2009
Myer ym. How young is ”Too young” to start Training? ACSMs Health Fit J. 2013.
Swain M ym. BJSM 2017
Park H-K ym. 2018, Emery CA ym. 2015, McCrary JM ym. 2015
Valovich McLeod T ym. Journal of Athletic Training 2011. McGuine TA ym. Am J Sports Med. 2017 Jayanthi NA ym. 2015, Ristolainen ym. 2019

Lue myös nämä

Aktiivi Fysioterapia muuttaa

Aktiivi Fysioterapia jatkaa toimintaansa toukokuun alusta lähtien Joupin urheilukeskukseen nousevissa uusissa tiloissa. Jouppiin on talven aikana noussut täysin uusi liikuntahalli, jossa toimii jatkossa neljä liikunta-

Lue lisää »

Olkapääleikkaus ja fysioterapia

Kun olkapääleikkauksen jälkeinen kuntoutus menee täysin nappiin. Liikunnallisesti todella aktiivinen Päivi käytti sairaslomansa hyödykseen ja teki päivässä kolme lenkkiä, joiden jälkeen oli vuorossa annetut harjoitteet

Lue lisää »
Scroll to Top